Oodi näkkärille!

Mie oon semmone, ku ei oikeastaa osaa nimetä mitää herkkuruokii. Useimmil tuntuu oleva joku heikko juttu, mitä ne ei voi vastustaa ja se o siis syötävää!? Voivittu, mie en oo niit, mie yleensä herkuttelen kaikel muul ku ruual eli voin listata elämässäin aika lail kaikkii juttui, mist saan paljo enemmä nautintoo ku jostai ruuast. Miulle se ruoka o vaa se, et pysyy elos, pakko syyä, et jaksaa. Syömäl jaksaa elää ja nautii elämän kaikest tarjonnast.

No, mut asiaa – joskus on jotain poikkeuksii! Jos joku voi vetää suklaalevyn suures nirvanas, ni mie en. Oksentaisin sitä nirvanaa ootelles. Vaan, o jotain! Aiperhana, mie oon ain olt heikkoon näkkärii!!!! Kuha siin näkkäris ei oo kuminaa eikä rosmariinii, ne o miun makunystyröil iha liia hapokkait. Näkkärin nakertamiin o juhlaa, maistuu nii namilt. Voisin elää näkkäril!

17028766_10154599135302561_1397392148_n

No, mie täs sit lopetin kaiken leivän syönnin, ku alko olee nii vattas huono olo. Nii ja huomasin, ku melkee joka näkkäris ol, jos ei kuminaa tai rosmariinii, nii vehnää!? Vittu, se o iha sukast! Tekee paskan fiiliksen. Jätin kaik leipomotuotteet, ku nii aattelin omaa elämää nostaa paremmil nosteil.

Vaa sit mie löysin taas näkkärit uuestaa! Oikeestaa yhen näkkärin, mikä hakkaa kaik entiset! Jälkiuuninäkkärin!!!! Vittuhei, iha jumalaist, ku panee vaa iha sit oikeet voit pääl ja alkaa nakertaa. Mikä kummallist, nii ruottalain näkkäri!!! Paketti maksaa yhe suklaalevyn hinnan ja sen vuoks kantsii murustaa rinnoil. Ku mie sitä ekaa pakettia nakersin, ni meinas bissekii jäähä juomat ja se o jo iso asia. Miul ol sellaset näkkärikekkerit, et ain vaa uuestaa mie aattelin, et yks viel, eiku kaks viel ja sit ei enää…noei, ku ne loppus!

downloads2

Iha ei kykene koko pakettii vetää, ei enää, ku se miun vatta! Jos oot herkkä, nii nyt viimenää kantsii lukee vaik Raamattuu, ku kerron, mitä tapahtuu kovien näkkärikekkereiden jälkeiseen aamuun…

Liika näkkärin nakerrus ku kostautuu, aiperkele, mie vaan sanon, ku se aamu koitti ja mie joutusin melkee juoksul menee vessaa! Siel mie sit istuin ja huokailin nii, jot sain luettuu Pauli Hanhiniemen kirjan loppuun. Melko kevyt olo oli sen lukemisen jälkee.

Yritän täst lähi herkutella sillai maltillisemmin, ettei tartte koko pakettii nakertaa kerral vaa siit voi nauttii usiamman kerran. Mutjoo, aika herkkuu on, maistakee ihmees, eikä tää oo mainos, ei ainakaa maksettu, ku kukaa ei oo tarjont mittää.

Meteli seis !

Oon mie olemas, vaik en ookkaa iha tuskastuttavan pitkää aikaa mitää tänne kertonukkaa. Nyt tul sellane viilis, et iha pakko avautuu! On meinaa hermois vikaa ja paljo, ku on alkanu äänet vaivaa, kaikki vitun häiritsevät äänet riepoo nii, et siit o ny vaa kerrottava kaikel kansal.

Mie ku tykkään nukkuu! Se maistuu oikee makial ja mite mie tahon unest herätä, nii sillai hissuksee, ilman väkisi herätyst! Ei mitää äkkinäist, sellast saatanallist metelii, kute joku vieras ääni, tai ylipäätää joku, mikä keskeyttää miun unen, joka saattas muutenkii katketa, iha iteksee. Just siks tykkään iltavuoroist, et saan aamusel nukkuu ja herätä ku herään. En silti nuku puolee päivää.

Viime aikoin on ny sit menny miun aamut nii persiillee ku vaa voi persiillee mennä. Otetaa vaik tää aamu:

Oisin saant nukkuu ku murmeli vaik kasii asti. Oisin varppina heränt enne sitä sillai pehmeest, mut mitäs kävi??? Heräsin siihe, ku se yks vitun saatananISO auto tulee lähiärrälle tekee ties mitä ja jättää sen vitunISONauton käyntiin koko sen ajaksi, ku se siel tekee pitkävetoja, juo kahvia, syö varmaa pari hodaria, lukee iltiksen ja vittu tappaa aikaa ja se sen ajoneuvo pitää helvetillist metelii just nii kaua, et kukaa ei nuku. Tai en mie tiiä, mut mie oon heränny siihe jo iha liian moneen aamuun….

Nousen ylös ja katon ikkunast ja mietin, et  jos miul ois haulikko, nii PUF ja renkaat tyhjenis. No, ei oo haulikkoo ja mie keitän itellein kaffet. Kun siirryn soffal juomaa kaffea, nii vitunISO auto lähtee, kuljettaja o kaffinsa juonu. Hetki hiljaisuutta ja otan kirjan käteen ja alan lukee. Onko hiljast? EI!!! Yläkerran uuet naapurit alkaa kommunikoia ja se kuullostaa ilmiriialt, eiperkele! Lohutan itteäin sil, etten ymmärrä sanaakaan….

Ku sit tulee seuraava hiljain tovi, se ei kestä kauaa, koska, nii mitä!? Se yks jokaikiinpäiväin asiakas menee ärrälle ja sil on Koira! Kiva ja söpö koira, mut ku sen sitoo puuhu, se alkaa haukkuu ja vittu se haukkuu nii kauan, ku se o puuhu pantu kii. Taas ois haulikol töitä, en mie sit koiraa vaa se sen omistajaa…

Makaan soffal iha hermoheikkoon ja mietin vaihtoehtoi: a) hankin kuulosuojaimet b) haen rauhottavii c) muutan mettää d) hankin haulikon….

tytto

Positiivist palautetta, hei !!!

Juu, miun o iha pakko avautuu semmosest asiast, semmosest virmast, mis o kirjaimet I ja S. Ku niist kirjainyhistelmist o olt viime aikoin siis nii ku iha suoranaist haittaa, harmii ja tuskaa ja vittu kuolemaa! Nii nyt mie kerronkii sellasest kirjainyhistelmäst, ku ISS, jonka vois äkisti mieltää Ilosii Seksi Seuroihi, mut ei kummiskaa oo.

Tää ISS on iha saatanan ISO virma, mitä oikee kauhiast ihmettelin, ku oon ain aatellu, jot mitä isomp virma, sen paskempi palvelu. Nii ja jos jotai menee vituiks, ain o vika asiakkaas/kuluttajas. Mut tää ISS on kiva, iha ku naapurin poikii ois hommii hoitelees ja sillai nii ihmismäisest.

Miul o veren perintöön kiinteistöhuolto, jot mie iha pikkase uskallan väittää, et tiiän mist mie jaarittelen eli onks hyvi, huonost vai iha vituiks menny. Eli tää ISS on eräänlain kerrostaloasukin ”helpdesk”. Ku jokin menee vituiks, nii eiku ISS ja vittu, ne singahtaa paikal alta aikayksikön! Juu-juu!

Miul o siis KOLME tapaust! Eli eiks nii, jot kolmas kerta toen sanoo!?

Eka ol, ku miun lapsein lakkiaiset ol. Siis häne omas sieväs kotoon ja siel ei sit viemär vetäny. Kaik tietää, et ku viemär ei veä, se panee vituttaa. No, lähin sit siin aamust viemää sit neitoo kampaajal ja ku hää ol siel kynittävään, mie soitin ISS! Mie oikee sin vuodatin, kui o paha paikka, ku bileet tiios ja tiskiallas täys, ei mee mihkää. Hyö ol het nii juones mukaan, ku kerroin, mite ol kumisuutelmaaki käytetty ja vitun putki-reiskaa pantu koko puteli. Sain siin oikee luottamuksel kuulla, ett se putki-reiska o nii yhtä tyhjä kans. Kiva ol kuulla, ku se ol just huomattu. Vaa ku myö päästii takas sielt tukkatätilt, nii jo ol ISS käyny ja lapun jättänt jälkee, jot homma hoijettu! Siis oikeest, iha vitu siistii!

Toine tarina ol se, ku meil ol autotallin lukko iha pärein. Mie sit aamutuimaa pirautin ISS. Taas mie sillai avauduin, mite kurjaa o, ku ovee ei saa lukkoo ja sentää limusiinii siel luko takaan säilytetää. No, hyö lupas hoitaa. Lupaus o lupaus! Wau! Mie ku lähi parin tunni pääs töihi, nii kappas perkele, uus lukko ol viritetty. Mie se ihastuksest en meinant henkee saaha veettyy.

Mites sit tää kolmas ja tärkein tarina? Kylppäris ol se vian kohe. Pesukoneen vesiletkus o sellain kummalliin härpäke, mikä ol jonnii aikaa jo vuotant. Ens oltii sit mielt, et pois kokonaa, et iha turha kapine. Vaa ku miks se ois siin, jos ei sil ois jotaa tarkotust? Tarkempii tutkimuksii ku tehtii, ni sehä ol takaiskuventtiil. Mie oli sit iha painees, ku en voint miu lempipuuhaa, pyykinpesuu harjottaa. Ei ku taas soittaa ISS. Vaa siel ol ruuhkaa, miks nykyää ain kaikis, mihi soittaa,  o ruuhkaa??? Mut, onneks ol kelpo vinkki, et sen vian voi esittää myös netis. Miehää pyyhkäsin nettii ja kirjailin sinne, kui mie nii oisin enemmä ku iloin, jos hyö viittisivät käyä tiivistääs miun vuotavan paikan, siis sen takaiskuventtiilin. Nii mitä tapahtu??? Sain het tietää, et ilmootus ol vastaaotettu ja saan tiion siitkii, ku se o hoijettu. Mie lähi töihi. Kui men? Hyvin, iha vitu hianost! Miun poikanen ol tullu kotii ja het huomant, et meil o tiivistetty se juttu, mut entäs viel??? Meil ol oven sarana sellain hituse vingahtava, nii se ISS ol senkii rasvant!!! Ei kuulunt mittää vinkumist, ku oven aukas. Siis oikeest, mie olin nii iloin, enemmä ku iloin! Nii ja mie olin jo heilt saant nii sähköpostii ku tekstiviestiikii.

Seuraavaan päivään, ku miun poikane ol iteksee kotoon, soi ovikello. Kuka ol ovel??? ISS!!! Hyö ol epähuomios ottaneet poikain oman jakarin sil kylppärireissul ja palauttivat sen! Kertakaikkisen upeeta!

13835749_10153954958792561_803299762_o

Neitseellinen saunareissu!

Jos iha alkujaa takertuu otsikkoo, nii neitseelliin saunareissu ei tarkota iha just sitä, mitä tulis ekaan mielee. Eli mie en oo neitsyt, mie en oo menettäny neitsyyttäin saunareissul(vaik oishaa se voint olla aika hulppeet), eikä yhtää neitsyttä ollu täl reissul. Mie ku meinaan kävin meijän talon rempatus saunas iha ekaa kertaa ja vakuutan, et se ol iha vitu hiano kokemus!

Koko päivän mie ootin, et mie pääsen saunaa! Pitkäst aikaa eka tiistai-ilta, et miul ei olt menoo, pääsin ajois töist ja et se sauna ol valmis ja rempattu! Mie jo aamusel kävin hakee saunabisset ja vein ne duunin jääkaappiin viilentymää(harmi, et pomo ei piipahtanu kattoo) ja ku mie pääsin töist, mie singahin kotio aika vikkelää. Sauna vermeet ylle ja eiku saunaa….

13183246_10153773460807561_456440572_n

Eijumalauta, uus ovi!! Melko hiano, mut wanha matto. Oonkohaa mie koskaa kertonu, mitä mielt mie oon noist muovimatoist, eisaatana, ne tuntuu nii perseelt paljaan varpaan alla. Entä toi väri, iha ku oksu! Hitto, jos on pantu tummaa lautaa ja valkost seinää, nii mite sii voi sopii oksun väriin matto? Ei mitenkää! Koitin päästä siitä yli kattelemal ovee…

13153238_10153773460787561_984583890_n

…ja uutta peilii! Peilii kannattaa katella ain sivust, nii ei pääs pahemmin järkyttyy. Mie en oo peili-ihmisii, mie joskus aamusel kurkkaan ja se muute riittääki sit koko päiväks. Nii, onpa pikkase raamikas peili, mut kello… *huoh* se on sama vanha. No, ei se sinänsä haittaa, ku aikaaha se näyttää ja iha hyvin näyttääki. Onhaa se peilin kans samaa kaliiperiaki.

13162075_10153773460717561_340489926_n

Pesuhuone ol kokenu valla suuren ja mullistavan muodonmuutoksen. Ny ol vaa yks pesuhuone ja siel kaks suihkuu entisen yhen sijast ja hah, oranssi vati sen vitun keltasen ämpärin tilal – siis oikeest mie joskus aattelin viiä sen vanhan ämpärin kotii tiskikoneesee, oli se vaan nii likain, pthyi stana!

13199208_10153773460672561_2061350948_o

Pari mustaa rantuu ol värkätty seinää – varmaa joku vimpan pääl sisustussuunnittelija ol päässy luomaa omaa sialun kuvaa. Nii, ja ny ei pääs kukaa sanoo, et ku o ain nii valkost seinää. Oikeest, aika messevän näköst. Noit rantui mie sit kattelin sielt saunast, mut ei mennä viel siihe.

13153439_10153773460507561_1965518419_n

Ens mie menin suihkuu tai en menny, ku en osanu käyttää sitä, siis tota suihkuvempainta. Mie sain siit vettä tulee, mut vaa raanast. Nii mie sit olin sillai kyykyllää ja juu, kyl silleeki sai naaman pestyy ja jotenkii ittein kasteltuu. Mut hei, aiperkele, mie mietin, et oonks mie nii tomppeli, etten osaa käyttää sitä vitun suihkuu??? Menin sit saunaa…

13112580_10153773460542561_1647414136_o

Kaik ol uutta!!! Kiuaskii ja iha uuet lauteet ja mite ol hianoo! Mie asetuin hyvää asentoo, nakkasin löylyy ja avasin miun bissen ja vittu, mikä taivas! Mie niin käsitin, jot tätä mie oon kaivant ja tarvint. Miun sielu lepäs siin ku miu nahka tiris. Olin iha nirvanas…

13224204_10153773460452561_1513971197_o

Ku mie menin saunan jälkee suihkuu, ni mitävittua, se vesi tulikii ylhäält, sielt suihkust, ei raanast? Joutu oikee miettii, et onks se jotenkii nii, et joka toisel kerral tulee ylhäält ja sit taas alhaalt? Novittuei, ku toi vasemmal puolel oleva namikka o semmone, jot ku sit kääntää alaspäi, tulee vettä raanast ja ku kääntää ylöspäi, nii tulee vettä suihkust. Melko näppärää, kyl mie nii ittein kättelin, ku tänkii hoksin. Hyvä, etten laulaa alkanu!

13187709_10153773460607561_742934930_n

Sit viel sekii, jot saunas ol raana! Ei oo totta? Eiks miu tarvintkaa viiä sinne vettä eriksee, pesuhuoneest, noei! Mie vaa siel saunas laskin raanast vettä löylykiuluu, et mite o helppoo ja vaivatont. Löylymittarkii ol uus, ei ollenkaa sellain, ku mist mie eritote tykkäisin, kerronko, no en kerro, ku mie luule, jot se o arvattavis. Tää ol jotenkii sellain disain-tyyliin, eli mukamas hiano, mut loppuje lopuks tylsä, etenkii, jos miettii kaiken aikaa sitä toist mittarii.

Kaike kaikkiaa miul ol nii mahettoma puhistava saunareissu, jot kyl kelpaa elämää jatkaa. Seuraaval kerral vois ottaa miun rakkaan mukaa, enkä tarkota täl miun poikaa.

Iha Hanurist!

Miua se pikkasen korpee! Mikä, niin ku posti syytää laskui! Ketäpä ei, mutku miulle tulee laskui olemattomist. Eisaatana, sillee ei saa köyhää ihmist kiusata. Tarina juontaa kauas menneisyytee ja mie aion siit ny avautuu:

Miule tul vuosii sit lehti, iha kelpo lehti, mikä ei kovi usei ilmesty, mut siin ol miul sellast passelii tietoo. Ku meijä perhee talous oli sit kuopal, nii pantii kaik lehet jäihi. Mie peruin iha kaik lehtitilaukset, AkuAnkast lähtie, jote myös tämän fiksun lehen, jota vois kuttuu vaik Hanuriks. Se ei muute ollukkaa mikää pala kakkuu, ku mie en löytänt mitää tietoi siit, mite se Hanuri peruutetaa. Ei olt nettisivui? Mie sit puhelinnumerol lähestyin niit ja kerroin, jot mie en tartte enää sit lehtee. Luulin, et se o sil selvä, ei ollu, ei!

Kuu o kiertänt mont kertaa ja miul tulee laskui, mut ei lehtee. Ku oon lehen perunt, nii en maksa laskuikaa. Viime vuon mie en tainu saaha yhtää laskuu, mut tänä vuon niit o tullu jo kaks. Se eka lasku ol viimevuotiin. Nakkasin roskii. No, nyt tul sit hiuka tuoreemp, ku ol päivätty tälle viikol. Laskus ei sit paljo muuta oikee ollukkaa, no miun nimi, mut osotekkii ol se vanha, mikä jo kaks vuotta sit vaihtu!? No, mie aattelin, että miepä kilautan sinne, ku laskun alareunas ol numero!

  • Taina!
  • Hyvää huoment, onks tää TittidityyMedia?
  • Juuei, ku se numero on vaihtunu ja se on 020123333333…
  • Ootas pikkase, ku otan kynän.
  • Mist muute sait tän numeron?
  • Miulle tulleest laskust!
  • No se on kummiskii väärä.
  • Niinpä, kute kaik muukii täs laskus, mut kiitti siul!

Olin päässy askeleen eteepäi! Soitin uutee numeroo – varattu! Vaa sit mie huomasin, jot kuores ol niit numeroi ja siinhää se seiso! Niil o uuet kuoret, mut vanhat laskupohjat! Kuores ol toinenkii numero ja miepä soitin sinne:

  • Pertti!
  • Hyvää huomenta, onks tää TittidyyMedia?
  • Joo…
  • Olen saanut teilt laskui lehest, jonka oon perunt jo vuosii sit…
  • Ootteks te muuttanu, ku posti kyl kääntää laskut, muttei lehtii?
  • Mut ku mie peruin sen lehen jo vuosii sitte, siel vanhas osottees.
  • He-he…no se ei varmaa oo sit tullu meille se peruutus.
  • Mie peruin sen soittamal teil, ku en löytäny teijän nettisivui.
  • Oha meil hyvät nettisivut.
  • ??? TittidyyMedial?
  • He-he-hee, no ei tietenkää, ku jokaisel lehel omasa.
  • Aijaa. TittidyyMedia kuitenkii lukee laskus iha ekaan ja oikee tummaan.
  • No, mikäs siun nimi ol, ku se vähä putos?

Pertil ol kaik vähä hukas ja ihmettelin kui se ei kysy miult laskun numeroo? Ku siin sille sit luettelin miun nimee, nykyist ja vanhaa osotetta, nii se puhelu men poikki! Naps vaa! Mie olin siin vaihees jo nii, et antaavittuolla! Et iha ei toimi siin Medias hommat nii ku tarttis toimii. Aloin ny ettii niit nettisivui ja kappasperkele, löyty. Olin just kirjoittaas sinne palautetta koskien laskujain, kun luuri alko soitannan ja mie vastasin.

  • No, Pertti tääl hei!
  • Hei…. Meniks se puhelu äskee poikki?
  • He-he-he, juu ku akku loppu! Nii, et ku meil o ny tää siun numero, ni pannaa tietoo tonne reskontraa ja soitellaa siul sit.
  • Aha, no kiva. Kiitos.

Pyyhkäsin palautteen ruudult ja jään ny sit oottelee soittoo, vaik en ymmärrä, miks miul enää tarttis soitella, ku olin asian jo sinne yrittäny kertoo. Varmaa joku Päivi sielt sit soittelee….

10151494_10153610927627561_1120563967_n

 

Iltanen reissu!

Miul alko loma ja sain kuulla, et aika monel muulkii. Ne kaik muut aikoo hiihtää! Mie vittu en hiihä! Paitti kotoon villasukil huoneest toisee. Silti mie kyl ulkoilen, mut en mitää sellast tavanomast, koska mie en osaa, en taho, enkä viitti. Tänää mie sit sain sellase kuningasaatoksen, et tahon mennä Pukkisaaree. Sain sit houkuteltuu poikasen messii ja ei ku menoks!

P1090131

Ei oo iha niit helpompii reittei! Ku auto parkkii ja sit kiivettii ratalle ja oliko lunta, iha vitust. Rataa pitki pääsee polul/tiel, mikä ol umpihankee! No jo ratal kävely tuotti tuskaa, ku kiskot ol nii perhanan liukkaat. Vaa ku niit pitki kävel sillai jalka poikittai nii pysy pystys. Välis ei jaksanu kahlata.

20160227_175455 20160227_175947

Ratan jälkee ol se ”polku”, mitä kukaa ei olt kulkenu koko talveen, mut hei, joku ol menny iha hiihtämäl!!! Ei rikottu latuu vaa sitkeest kahlattii vieres. Mie sain sit kuulla koko matkan, mikä muute ol pitkä ku nälkävuos, et ”Sie ja siun hienot ideat”, ”kipi-kipi”, ”ois voint muutakii tehä”…. mut siitäkii huolimatta melko mukava fiilis. Ku etellisen kerra käytii Pukkisaares, ol kevät, tukevaa maata alla ja sillokii matka ol pitkä. Ny se ol sit olosuhteitten takii iha vitun pitkä.

20160227_181505

Ku vihoviimenää päästii Pukkisaaren rantaan, ni mitävittua!!!! Ei sinne päässy! Se iha helevetin laho puinen silta, sit ei vaa ollu enää! Oikee pit rannan risukost pitää kii, etten ois menny uimaa yli. Vitutti sillee nii ku sit pient oravaa….

2

Kyl mie sen jossaa alitajunnas tiesin, koska se vitutus hälveni aika nopee ja sit eiku paluumatkal. Kiva, iha sillai reippaast askellettii taas samoi jälkii takaspäi ja aurinko, se ol jo menny maillee, nii jot ei senkää häikäsy haitannu.

20160227_184000 20160227_184345

Mie en sit millää muotoo suosittele kellee tälläsii reissui, ku niis saattaa rasittuu. Mitä tulee siihe, et houkutellaa oma lapsi paikkoihi, mihi ei ois mitää asiaa, mikä voi olla vaaralliin jne, ni iha vaa oikee, ku kaik muut menee valaistuil latuil tai uimahallii ja kirjastoo. Meil vaa tarttee olla ain jotaa haastellisempaa, mist voi vaik hyvän vitutukse saaha aikaseks tai päinvasto.

Ku oltii jo melkee takas autol, nii tartti ratapenkalt laskeutuu sinne. Miul jo nii lahkeet ja sukat märkään, etten mitenkää halunt lisää lunta kenkii, nii miepä kekkasin. Poikane ku sillai nuoruutesa riemul juos loikkien sen alastulon, ni miust ei olt siihe, ni mie kierin…. Oliko kivaa? No oli, paitti et meni pää nii sekasi, et horisontis ol hakemist. Viel ku poikane ilkku, et paljonks sit ikää olikaa mittaris? No, ei sit ain muista, sitä ja etenkää sitä, et osais sen mukasest olla. No, ei kerrota kellee!

20160227_183932

Hirveen pimeeks ei päässy, ku valoist huolehti tehas! Melko messevää!

Menkää ulos! Sen jälkee bisse meinaa maistuu iha Jumalten juomalt!

Täti tykkää!

Miun o taas avautumist tehtävä, vaik mie luulen, ettei tää monillekkaa iha ylläriin tuu. Miksipä tuliskaa, ku ei se mikää salaisuus oo ku tykkää jostaa. Mist mie sit tykkään, nii voi helevetti sentää, vaik mist, mut se mist aion ny kertoo, nii siit ku mie tykkään Olavi Uusivirrast, sen musiikist iha nii ku kauhiastee.

Iha aikojen alust mie oon siit tykänt, varmaa siit ensihetkest alkaen, ku kuulin ratiost On niin helppoo olla onnellinen. Mie olin silt istumalt myyty, et ei perhana, miten se poika sen sanoo, et ku niihä se on. Just niihä miekii oon ain aatellu. Elämä o elämää ja siihe kuuluu kaik murheet ja ne vitun kompastuskivet, joutuu konttaa ja rypee jos vaik millases kuravees, uimaa omis kyynelis ja hakkaa päätää seinää jatkuval syötöl, mut silti, joskus se oviaukko osuu kohille! On helppoo olla onnelliin, ku tyytyy siihe mitä on ja ai seevetti sentää, ku sitäkii on!

No siit ekast biisist asti mie oon sit kuunnellu iha kaik Olavin biisit ja ollu ain iha tilois, et kui sitä niist tykkää, et yhtäkää biisii ei tartte ohittaa, vaa jokaises on jotai, ainkii miulle. En juur osta levyi, mut Olavin levyt on ollu iha pakko saaha! Niinpä sain uusimmankin, päivää enne sen ilmestymist ja nii se ol tarkotettu. Miul ol nii paha päivä, ett ol iha ku tilauksest se levy, jota sit kuuntelin ain uuestaa ja uuestaa. Se ol balsamia haavoihin…

12733400_10153554296552561_4838194783091655931_n

Edelliseen viikonloppuun ol jo käyty keikal. Se onkii sit jo iha eri elämys! Ei sellast kestäis kaike aikaa, mut välil on nii saamarin upeet päästä näkee sitä heittäytymist, mikä on jotai sellast, mist vaa saa virtaa ja enerkiaa jaksamisee. Lahen Mössös oltii ja se ol kiva keikka. Jotenkii on pakko sanoo, et ku käy Olavin keikoil, nii siel yleisö EI ördää känöses nii, et tuski tietävät kuka esiintyy. Tulee sellain fiilis, et jokain o tullu sinne just Olavi Uusivirtaa katsomaa ja häne musastaa nauttimaa. Nii ja musa ei soi niiiiin kovaa, ettäkö ois korvat ja koko pää iha huminas. Kykeni viel aattelee kotimatkal ilma sellast jumalatont huminaa, mikä yleensä muilt keikoilt jää, jollei oo pitäny korvatulppii.

Nytkii siis keikka ol iha helvetin huikee, nii ett sil elää pitkää!!!! Olavin keikka on ain show! Siit o pönöttämiin kaukaan. Olavi on liikkees kaike aikaa ja antaa pelii kaike. Yleisö tietää, ett ain on jotai mahtavaa ootettavis ja kuka pääsee Olavin kans tanssimaa ??? Millo Olavi soittaa kitaraa, millo hyppää pianon taa…

20160205_215949

Iha mieletönt o se, ku hää liukuu yleisön käsien pääl ja tekee pikkukiekan ja palaa takas. Tää täti katto suu auk ihmetyksest!!! Otin kuviiki, mut voitte vaa arvata, onnistuks ne, ku olin nii ihmetyksis !! No jotain kuvii Mössöltä on tääl!!!  Tosin ei siit yleisön käsiin pääl olost. Yhen kuvan hain Olavi Uusivirran Face-sivuilt, mikä o otettu Tavastialt!

12705227_1185209468173016_4075406505093715092_n

 

Autoilun Autuus !!!

Kaik alko oikeestaa siit, ku mie eilee sytytin kynttilät, tulitikul ja ku mie sit sitä palavaa tikkuu meinasi puhaltamal sammuttaa, nii enks mie höperyyksissäin vetäny sen huulee!!! Iha niiku en ois voint iha pikkase kauempaa puhaltaa? Jotenkii tul sellane olo, et oonks mie taantumas, ku en enää vanhoi tapoi osaa… Rakko huules! Vaik kui laiton pepantteenii, nii aamul jo irtos nahka.

Nii, siit se sit alko, sillä seuraavaks autotallin lukko meni iha pillu päreiks! Olhaa sit jo nippusiteil koottu kasaa, mut viimein niitti napsaht eilee ja koko lukkopesä levis ku lepistö eväät! Ny sit autotallin ovi pysyy kii puupalikal. Oikee kiva!

Viikonlopu ruunaus kävi sit nii, et lähtii Isol Kirkol poikase kans. Kaik suju ku Strömsöös, paitti ku oltii lähös pois. Auto alko nikottelee ja het sen jälkee napsaht moottorihälyvalo palaa – VITTU! Jotenkii mie olin jo munaskuissani aavistanu, ettei voi kovin pitkää mennä hyvin, et ku auto ol pakkasil lähteny käyntii ja ollu miul aika otolliin, ni kyl ei oo hyvä juttu, että tyyntä myrsky eel ja olin oikees.

12642847_10153532830182561_5394862389874430712_n

Kaikest huolimat mie onnittelin itteeni, et se hyyty just Hakaniemee ja sain raasun ohjattuu kunniallisee parkkii eikä esim. keskelle katuu, mis kaik ois päässy tööttäilee. Mut vakuutan, että vitutti ja raskaast. Auto täynnä kamaa, mitä ois viety Kierrätyskeskuksee.

Onneks ei oltu eilise teeren poikii, jote miul ol jo ennestää vakuutusyhtiön hinuripalvelun numero ja sinne sit soitin, et vittu, tääl ollaa! Ku hinuri tul, nii mie sit rukoilin sit nuort mies viemää miun ajoneuvon mahollisimma halpaa korjaamoo, ku mie nii köyhä oon! Lupas ja kerto sit, mihi vie!

12650711_10153533484852561_1913789470_n

Juu sinne läks! Mie en voint kattoo enempää, ku nii tek pahaa! Ois itkettäny, et miun autoraasu joutu vierahien käsii ja mie jalkamieheks. Poikasen kans apinan raivol käveltii keskustaa. Oli ihan pakko saaha ruokaa. Aamusel kaurapuurol ei koko päivää selvii.  Oltii meinaa aiemmi päätetty syyä siin Ateneumin takaan, mut ku ei löyetty parkkii. Ny ei ollu sitä huolta, joten sinne! Eikä ollu huono valinta ollenkaa, sillä ruoka oli hyvää ja se tuli nopeemmi ku ajatus, eikä maksant maltait! Voin iha käsi sydämel suositella paikkaa Day to Day!  Palvelukin oli ihan parasta!

Verensokerit taas kohillaa mentii poikase kans rautatieasemal ostaa lippui junaa! Koti-ikävä alko painaa. Ku ol liput plakkaris, nii sen verta ol aikaa, et äire pääs paarii, sil sen verra tartti saaha mielt ylentävää! Yks nam-tuoppone siin aseman vierustal…

12592712_10153532929397561_7990445346588586864_n

Kiva baarimestar pyys viemää siskol terkkui Kouvolaa – jote terkkui hälle, siis sil siskol! Mie sain jumalten juomaa ja kävin pissil ja sit kipastii junal. Vittu, ku ol jännää, ku millää ei muistant, millo oon viimeks ollu junas!!! Meinas iha mahast ottaa, ku en tienny mist ikkunast oisin tiiraillu ohikiitävii maisemii. Loppumatkan leikin kännyl ja pikkase vitutti, ku en voinu kattoo Pingu-videoo äänil, ku Poikane sano, et ei viiskymppiset naiset kattele mitää Pingui! Eikö???

Neiti tul meit vastaa asemal! Iha ku oltas oikee pitkältkii matkalt tultu! Mut sit alko oikee viadolorosa, ku luisteltii hakee miun isän autoo. Saatii iltakaffetkii enne auto luovutust. Meinas alkaa pelottaa, ku lähettii, et joka saatanan risteyksest joku tulee pääl tai autost alkaa kuuluu jotai kummallisii äänii tai se alkaa haista tai mie ajan ojaa…

Mie raumatisoiun! Mie tartten koht autoterapiaa, et mite mie kohtaan auton ja sen maholliset viat. Miust tulee iha pöhkö, jos nää autot ei lakkaa vainoomast miua! Miks miul ain käy näi, et auto ku auto, nii miu alla se saa sen sairauskohtauksen?

Vaa, mite ol kiva viho viimenää olla kotoon! Huomeen alkaa uus viikko ja kyl mie sit jännityksel ootan. Nii, et kaikil, niil joil se elämä on tylsää, mie voisin het antaa puolet miun tapahtumist!

Olhaa lauantai!

Nonii ku se ootettu viikonloppu tul, nii ei ku toimeks. Meil ei maata! Kello herätti ajois, et kerkes vetää kaffet ja vellit kitusii ja sit baanal! Klo 8:00 hypättii autoo ja kohti Kuopioooo! Jee, eipä oo iha het siel tullu käytyykää. Nii hyvi velli teki tehtävänsä, et vast Joroisis ol topattava. Kusetti ja janotti. Huomattii het, et ny ollaa maal. Tyypit ol iha oikeest pikkase pihal… en ala tarkemmi analysoimaa…

12625684_10153518442382561_722400160_n

Paitti et mie valehtelen! Sellain yks pyssäys kävi kyl Mikkelis. Saatana, ku siel ol tietyömaa ja mie en sit yhtää niist tykkää, siit ku sellain suht tuttu tie onkii erlaine. Mie olin Kuopijoo kääntymäs, ku mie kattelin, et tuleeks sielt autoi vasemmalt ja perkele – yhtää en huomant, et se eel oleva auto ol eellee siin!!!! Poks ja peräkosketus! Pikkase ku ol viel liukast, nii jarrutinhaa mie, mut silti miun auto se nii halus ottaa kontaktii siihe toisee…joskus käy nii. Topattii ja mie het tiesin, jot mitää maailmaa mullistavaa ei käyny. Ei sit nii mitää vaurioit. Vähä se ukko koitti, et häne se nuppi otti värii miun autost…jäkätijäk, meinasin sanoo, jot miun autos o värii jakaa muillekii, mut katoin paremmaks olla iha hissuksee ja sillai nöyrin mielin pyytelin vaa kovast anteeks, ett mie taijan olla tomppeli. Kumpakaa auto ei siis kärsint mittää vaurioit ja mie mielessää tanssin foxtrottii, ku aattelin, jot se ol se meijä oma Suojelusenkel taas mukaan. Nii, jot semmone pyssäys, mut siin ei sillo voint oikee muute taukoilla.

Joroste jälkee hurautettii sit suoraa Kuopijoo ja mie jo hyvis ajo aloin tuntee kuumii ja viileit väreit, ku nii jänskätti, et löyänks mie sen teatteritalon, mihi oltii menos? Olinhaa mie kartast kattonu osviittaa, jote sillä mentii, ku kaik miu läheiset tietää, et miu autoo ei tuu mittää navii, ei perkele, het nousee miu mittarit punasel. No, myö ajettii suoraa teatteril ja takapihalt löyty ilmane parkkipaikka, ei jumalauta, mie kyl nii kättelin itteeni ja olin kovast tyytyväin. Sit eiku teatteril hakee lippui, mut mitvit, ovi ol kii!? Juu olimma viis minsaa liia aikasi. No, pakkane ol melkee helle, jote kelpas ootella. Ku saatii liput, huomasin et ollaa tuntii liia aikasi! Just nii ku mie ain, miehää oon ain ajois, ettei vaa tartte myöhästyy, ku se ei miun pirtaa satu. Kulutettii se ylmääräne tunti tyylii ”Kuopio tutuks tunnis” ja käytii mm. Kauppahallis syömäs! Vittu, sit Veljmies-patsast mie en nähny ja sekös harmitti. Oltii jotenkii vääräl puolel.

Teatteril mentii silti ajois, ku mie halusi virittäytyy tunnelmaa. Oliko siel miu sherryy, ei olt. Otin jotaa korviketta ja sit väliajal mie rykäsin kitusiini sitä Kuopio-viinii!!! Jumatsukka, se muute ol suun makust, vaik en uskaltant ottaa ku 4cl. Tarttee hakee viinakaupast koko pottu! Sitä mie siin sit hiuka mietin, jot mie ku en ketää siel tuntenu, niin yritinpä paril pariskunnal heittää jutu juurta, nii ohi meni!? Ylipäätää mie kummastelin, et kui kukaa ei halunt miun kans haastaa??? Miun vieres istu pariskunta ja ku mie niil panin juttuu, nii sainko vastaust? En, menivät iha mykiks. Omituist! Tuntu, nii ku oisin olt ulkomail. Kauppahallin kuppilan myyjä haasto, mut se olkii Lappeenrannast. Nii ja sit narikkapoika, ku mie en ois muute maksant sille narikkamaksuu. Muut ol aika lail vaitonaisii. Jos mie oisin olt iteksee, en ois uskont, mut ku poikane ol mukaan, nii yhes tät asiaa mietittii. Melkee tul sellane olo, et jospa mie vaikutin jotenkii tomppelilt? Ai mite nii vaikutin – miehä oon 😀

Nähtii näytelmä Pihkatappi ja kyl sen takii kannatti ajaa Kuopijoon! Se ol niin muheva esitys, et kyl se miuhu osu ja ei se poikanenkaa siit parjannu. Ku viel nupiks tavattii ite pääsosan esittäjä, nii kaik käänty iha voiton puolel. Se teatter ol komia! Mie en niist katsomon väreist juur tykänt, mut ne aulast nousevat portaat ol nii ihanat ja sit se teatter sielt ulkoauditorion(?) puolelt!!!

1aa2

Kotimatkal lähtö ei menny iha oikee. Ku en yritettii sillai ku miust tuntuu, nii meni iha vituiks. Sit mie luovutin ja mentiiki nii ku poikasest tuntu ja oltii het kotimatkal. Mie sanoin, jot tankki huutaa hoosiannaa, nii onneks sentää päästii Leppävirral. Siel tankattii sekä auto et kyyis olijat. Kierrettii pikkase kyllä ja vittujoo, hiano kirkko!!!

12625779_10153518355037561_585283007_n

Autos ol menovettä ja meil ol vere sokerit kohillaa, ni kylpä taas matka taittu. Vaa sanonpa senkii, et iha perseest ne vitu tolpat ja 80km/h -rajotus! Aiva saatanansama, vaik miut ristiinaulittas, mut hei, sula, kuiva tie ja jos miun tarttee nylkyttää kasikymppiä, ni kyl alko väsyttää, ottaa hermoo(VITUTTAA) ja polvikii(ja niska) tul kippeeks siit kytistämisest. Ku päästii viimesel suoral, eikä olt tolppii, nii en mie mitää kaahannu, mut mite ol levolliin ajella, ku ei tarttinu kaike aikaa vahtii mittarii! Mie vaa ajelin, kovaa en ees, mut en ny mitää kasikymppii! Ku ajelee pikkasenkii kovempaa, ni jo on reaktiot kohillaa – Aamen!

Kotii ei silti viel menty iha suorilt, koska miu o päästävä käymää hautuumaal ja sinne siis! Kaik men oikee hyvi, mut eikös taas joku vitunvatipää ol siel parkis käyny einehtimäs ja nakant roskat pitkin pihaa, perkele, ku panee vihaks, ku se ny on nii jokapäiväst! Poikanenkii hermostu:

12570919_10153518441932561_150788994_n

Et semmone lauantai tänää!

Kuvat o poikasen, paitti eka, ku se o miun.

Torstai touhuu täys!

Olipas taas semmone torstai, ettei sillee paljo tarttinu miettii, jotta mitähää tekis. Sen verta sinkoilin, et luulis unen maittavan. Mie ny sit meinaan avautuu tän päivän puuhist.

Aamul(nii alotetaa het aamust) ku mie heräsin, niin kaffia nieluu, et lähti kone käyntii. Sit petiä petaa ja vaattetta niskaa ja viel puuroki tulil. Soffal lojumist kirjan kans ja sit menoks. Auto lähti käyntii, ikuinen ilon aihe, ku toisinkii vois olla. Ajelin läpi kaupungin hautuumaal. Olin pukeutunu hupullisee takkii, etten iha jäätyis sinne kynttilänsytytystouhuihi. Takki rapis siihe tyylii, et mie luulen sen sisältävän jotaa lastiikkii. Sytytin kynttilän jo autos ja sit varovast hiivin se rukkasten suojas haualle. Jee! Nyt ei paleltanu iha nii paljoo ku eilee.

Sit töihi! Parkkasin auton pihaa ja sit mie tajusin, vittu, avaimet ol kotoon, sen huputtoman takin taskus. Takas autoo ja kotii. Näppei palels siis nii raivol, et meinasin alkaa itkee. Ku pääsin kotio, menin suoraa kylppärii ja sulatin siel miu näpit! Tuntu muute iha helevetin hianolt, ku tunto palas ja miul ol taas sormet. Sit uus yritys töihi. Miul ol tarkotus hoitaa hommii ens yhes pistees ja siirtyy sit iltapäiväks toisee. No miehää tein. Ku olin jo sitä vaille, et ois einehtimise aika ja sit seuraavaa kohteesee, mie tapasin yhe tutun, ku hää kysy yhtä kirjaa. Lähin näyttää ja jäätii sinne hyllyje välii. Myö itkettii ja naurettii siel, ku sellasii ne elämän ja kuoleman kysymykset o. Ku olin saant naamain kuivattuu, huomasin, että eisaatana, kello ol sata, miul alko pukata pient tiiviyttä hommii. Suljin koneen ja eiku vauhilla syömää. Hotkasin ruuan ku koira ja sit kaikki vaatteet pääl ja suorastaa kipitin Terveystaloo!

12576128_10153514049122561_963877767_n

Joo, miul ol se aika ku ”tissittiskii”. Siin ei kauaa nokka tuhissu, ku sekii ol tehty ja kerkesin siin ajas haastaa kuvaajal, jot mitä jos on oikeee pienet, et mite ne sinne välii saa? – Juu, saa ne, ku kaikil sen verra o nahkaa ja on tääl miehiiki kuvattu! – ??? – Vaa jos on oikee ISOT, nii sit joutuu ottaa useampii kuvii, ku ei mahu samal levyl…. Mielenkiintost! Sit se ol siin ja mie taas puin pääl ja takas työmaal hakee autoo, joka taas lähti näppäräst käyntii! Mie oisin pussanu sit, mut ei parane pussailla tälläsil pakkasil. Lähin ajelee kohti Myllykoskee, mis paistaa ain aurinko ! Matkal ol iha pakko ajaa rantatien kautta, ku siel o niiiii kaunist ja se aurinko! Toppasin napsii muutaman foton ja taas ol näpit jääs. Peril saavuin parahiks kaffeaikaan, jee! Mut enne sitä tarttin opastust, ku laitoin autoo liekaa, ni sen kellokytkimen kans vaimikävittuseon. Juu ol kirjalliset ohjeet, mut en oo niist ennenkää mitää ymmärtäny, miul o näytettävä käest pitäen ja sehän kävi jouhevast. Auto sai nauttii virrast sen aikaa ku mie pakersin duunis.

Iltapäiväl mie pääsin kotio! Jee, aika kiva juttu. Ajelin taas sillai kaula mutkal, ku KUU, ihana kuu kattel taivaalt. Ol iha pakko ajaa nyt yhtä kiertotietä, et mie sain pikkase katella takas…

12584060_10153514237122561_197574159_n

Kotoon ei juurikaa lorvittu, ku poikane ol onneks lämmittäny kalasopan, nii äirekii siit lämpeni, ku sai niin lämpimän vastaanoton. Sit seuraavaa kohteesee, eli hakee neito messii ja taas kaupungil ja ny sit teatterii, tra-la-laa!!!! Ja paleliko??? Ihavitust! Teatterii ku ei ilkee toppahousui laittaa. Juostii sillai iha tönkkönä autolt teatterii ja het narikast paaritiskil tilaa jotaa lämmikettä. Esitys ol mahtava niiku ny saattoi olettaakin. Kiva ja rentouttava tuokio teatteris ni kyl vaa ol hiano päätös päiväl. Paitti kotii sit ja suihkuu sulattelee ja iltapalaa ja unille.

Nii, et sitä mie vaa, et ei oo tylsää miu elämä. Arki on nam!